Turpeen energiakäytön ilmastovaikutukset

Turpeen energiakäyttö aiheuttaa ilmastovaikutuksia, kuten kaikkien muidenkin polttoaineiden käyttö. Turvetta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia 106,0 grammaa jokaista poltettua megajoulea (MJ) kohti. Se on enemmän kuin esimerkiksi maakaasun (56,1 g) tai raskaan polttoöljyn (77,4 g) poltto aiheuttaa ja määrä on jopa vähän enemmän kuin syntyy kivihiiltä poltettaessa (94,6 g).

Turvetuotannosta vapautuvat maa-alueet alkavat toimia hiilinieluina, kun niillä kasvaa puustoa, sammalta tai muuta biomassaa. Suomen humidissa ilmastossa suokasvien luontainen sukkessio huolehtii turpeen kasvun alkamisesta painanteissa ja ojituksen rappeutuessa.

Koko tuotantoketju huomioon

Turpeen energiakäytön todellisia vaikutuksia on selvitetty niin sanotulla elinkaarianalyysillä, jossa tarkastellaan ilmastovaikutuksia koko turpeen tuotantoketjun ja käytön ajalta. Elinkaarianalyysejä on tehty 2000-luvulla kolme Suomessa ja Ruotsissa. Vuonna 2009 Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki näistä kolmesta kriittisen arvioinnin.

Arviointi osoitti, että ojitetuilta turvemailta tuotetun turpeen ilmastovaikutukset ovat pienemmät kuin hiilellä sadan vuoden tarkastelujaksolla. Arvioinnin mukaan turpeen energiakäytön ilmastovaikutuksia voidaan hieman vähentää kohdentamalla turvetuotanto hylätyille turvepelloille ja ravinteikkaille metsätalouskäytössä oleville ojitetuille soille sekä ottamalla käyttöön uudenlaisia turvetuotantomenetelmiä.

Uusiutuvaa vai uusiutumatonta

Hiilidioksidia vapautuu myös poltettaessa puuta. Itse asiassa puunpoltossa vapautuva hiilidioksidimäärä on suurempi kuin kivihiiltä tai turvetta poltettaessa. Puusta vapautuvan hiilen katsotaan kuitenkin sitoutuvan, kun uutta puuta kasvaa käytetyn tilalle.

Kyse on Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel on Climage Change, IPCC) linjauksesta. Sen ohjeiden mukaan bioenergian hiilidioksidipäästöjä ei huomioida kokonaispäästöjä laskettaessa.

Tätä samaa logiikkaa ei kuitenkaan noudateta turpeen kohdalla, ja turvetta ei määritellä Suomen tai EU:n energialuokittelussa uusiutuvien energialähteiden joukkoon. Vuonna 2000 silloinen Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi kolmelta professorilta turveraportin, jossa nämä nimittivät turvetta hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.  Myös IPCC luokittelee turpeen omaksi luokakseen, mutta kasvihuonekaasuraportoinnissa turpeen polton hiilidioksidipäästöt sisällytetään kansallisiin päästöihin samalla tavalla kuin fossiilisten polttoaineiden päästöt. Huomioon ei oteta myöskään turvetuotannon jälkikäyttöä.