Myytti 1: Turpeen nostolla on vain vähän vaikutusta ilmastonmuutokseen
Fakta: Turvemaat ovat maailman suurimmat hiilinieluja, jotka peittävät vain 3 % maapallon pinta-alasta, mutta varastoivat 21–33 % kaikesta orgaanisesta hiilestä maailmanlaajuisesti. Turvetta nostettaessa maa kuivataan, jolloin vuosisatoja vanha kasvimateriaali altistuu hapelle. Tämä laukaisee nopean hajoamisen, jolloin ilmakehään vapautuu valtavia määriä hiilidioksidia (CO₂) ja muita kasvihuonekaasuja. Pelkästään vuonna 2020 Saksan kuivatut turvemaat vapauttivat 53 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttia, mikä on yli 7 % maan kokonaispäästöistä. Maailmanlaajuisesti kuivattujen turvemaiden päästöt ovat lähes kaksinkertaiset koko ilmailualan päästöihin verrattuna, joten ne ovat merkittävä tekijä ilmastonmuutoksessa.
Myytti 2: Turpeen nosto on palautuvaa
Fakta: Turve muodostuu jäätikön vauhdilla – 1 mm vuodessa – joten vain 1 metrin turpeen kertyminen kestää tuhansia vuosia. Turpeenotto poistaa nämä kerrokset, ja vaikka ennallistamistoimet, kuten uudelleenkostutus, voivat auttaa, alkuperäiset ekologiset ja hiilensidontatoiminnot eivät palaudu nopeasti. Jopa ennallistamisen jälkeen turvemaiden hiilen varastoinnin ja biologisen monimuotoisuuden palautuminen täyteen voi kestää vuosikymmeniä tai kauemmin.
Myytti 3: Ympäristövaikutukset rajoittuvat hiilidioksidipäästöihin
Fakta: Turpeenoton vaikutukset ulottuvat paljon kasvihuonekaasuja pidemmälle. Turvemaiden kuivattaminen heikentää elinympäristöjä, mikä johtaa ainutlaatuisten kasvi- ja eläinlajien menetykseen. Se myös häiritsee veden säätelyä, lisää tulvariskiä alajuoksulla ja heikentää juomaveden laatua, kun varastoituneita epäpuhtauksia ja orgaanista hiiltä vapautuu. Turvepalot, jotka todennäköisemmin tapahtuvat kuivatuilla alueilla, aiheuttavat myrkyllistä ilmansaastetta ja ne on yhdistetty massahengitystieongelmiin ja jopa kuolemaan, kuten Indonesiassa vuonna 2015 nähtiin. Näiden tulipalojen taloudelliset ja terveydelliset vaikutukset voivat olla valtavat, maksaa miljardeja ja vaikuttaa satoihin tuhansiin ihmisiin.
Myytti 4: Turve on korvaamaton puutarhanhoidossa ja teollisuudessa
Fakta: Vaikka turvetta on käytetty laajalti puutarhanhoidossa ja puutarhaviljelyssä, kestäviä vaihtoehtoja on saatavilla. Kompostoitu vihreä jäte, kookoskuitu ja muut orgaaniset materiaalit voivat korvata turpeen useimmissa sovelluksissa laadusta tinkimättä. Monet maat ja teollisuudenalat ovat luopumassa turpeesta tunnustaen kiireellisen tarpeen suojella turvemaita ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi.
Tie eteenpäin: Suojelu ja vaihtoehdot
Tosiasiat ovat selvät: turpeenotto on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ympäristön tilan heikkenemisen ajuri. Turvemaiden suojelu ja ennallistaminen on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, veden säätelyssä ja ekosysteemien terveydessä. Turpeen käytön vähentäminen ja kestävien vaihtoehtojen tukeminen ovat tie kestävään tulevaisuuteen. Turvemaiden pitkän aikavälin arvo ei ole lopulta siinä, mitä otamme, vaan siinä, mitä jätämme jälkeemme.