Turve on tärkeä luonnonvara, jota löytyy erityisesti kosteilta alueilta, kuten soilta. Se muodostuu hitaasti kasvien jäännöksistä ja sillä on monia erilaisia käyttötarkoituksia Suomessa.
Turpeen määritelmä
Turve on eloperäinen maalaji, eli se koostuu pääosin kasvimateriaalista. Sitä syntyy soilla, missä kuolleet kasvit eivät palaudu täysin takaisin maaperään hapen puutteen vuoksi.
Turvetta luokitellaan turpeeksi, kun sen orgaanisen aineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 %. Tämän ansiosta se eroaa muista maalajeista, kuten savesta tai hiekasta. Turve on tärkeä osa pohjoisen pallonpuoliskon luonnonvaroja ja Suomessa sitä hyödynnetään laajasti esimerkiksi energiantuotannossa ja maataloudessa. Suomen energiankulutuksesta noin kuusi prosenttia tulee turpeesta, joten sen rooli energiantuotannossa on merkittävä.
Lisäksi turvetta käytetään eläinten kuivikkeena, kasvualustana sekä komposteissa. Sen ainutlaatuinen rakenne mahdollistaa monipuolisen käytön eri tarkoituksiin. Lisätietoa löytyy Opetushallituksen sivulta, jossa kerrotaan turpeen käytön laajasta kirjosta: Turve Suomessa.
Turpeen syntyprosessi
Turpeen muodostuminen on hidasta. Kaikki alkaa, kun kasvit kuolevat suolla ja jäävät kosteaan, hapettomaan ympäristöön. Näissä olosuhteissa kasvimateriaali ei hajoa kokonaan, vaan siitä alkaa kertymään turvetta.
Hapen puute on ratkaisevaa turpeen synnyssä. Normaalisti kasvinjätteet hajoaisivat ja palautuisivat maahan, mutta suolla mikrobit toimivat paljon hitaammin. Tämän takia turvekerros kasvaa ajan myötä. Turve voi sisältää eri asteisesti maatunutta ainesta kasvien jäämistä lähes tunnistamattomaan massaan.
Prosessi kestää satoja tai tuhansia vuosia, ja yksi metri turvetta voi muodostua vasta noin tuhannen vuoden aikana. Tämä tekee turpeesta rajallisen ja hitaasti uusiutuvan luonnonvaran. Lisätietoa turpeen synnystä löytyy Vapon artikkelista: Turpeen muodostuminen.
Turpeen koostumus
Turpeen koostumus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon se on maatunut ja mitä kasvilajeja sen alkuperässä on ollut. Sitä voi verrata vaikka sekalaiseen kasvien ja juurten sekoitukseen, jossa voi olla sekä tunnistettavia kasvinosia että hienojakoista ainetta.
Turpeen tärkeimmät komponentit:
- Vesi
- Eloperäinen aines (kasvitehosteet ja humus)
- Pieniä määriä kivennäisaineita
Maatumisaste vaikuttaa paljon turpeen fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten väriin ja rakenneeseen. Vähän maatunut turve sisältää enemmän kasvirakenteita ja on tunnistettavampaa, kun taas voimakkaasti maatunut turve on tummempaa ja lähestyy lähes maatunutta massaa.
Turpeen kuivamassa voi sisältää jopa yli 75 % orgaanista ainesta. Tämä tekee siitä hyvin erottuvan esimerkiksi savesta tai hiekasta, joissa orgaanista ainesta ei ole juuri lainkaan. Yksityiskohtaista tietoa turpeen rakenteesta antaa Wikipedia-artikkeli turpeesta.
Turpeen käyttökohteet
Turpeella on monta tärkeää käyttötarkoitusta Suomessa. Sitä käytetään muun muassa energiantuotantoon, kasvien kasvualustaksi, eläinten kuivikkeeksi sekä hyvinvoinnin tuotteisiin.
Energianlähteenä
Turve toimii Suomessa yhtenä kotimaisista energianlähteistä. Sitä käytetään lämmön ja sähkön tuotannossa, erityisesti voimalaitoksissa. Turpeen osuus maan energiantuotannosta on ollut noin 6–7 prosenttia viime vuosina.
Turvetta korjataan erityisillä koneilla suolta. Sen käyttö energiantuotannossa voi vaihdella vuosittain sään ja muiden energialähteiden saatavuuden mukaan. Turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi raaka-aineeksi, koska sen muodostuminen kestää kauan.
Käytön etuna on energiaomavaraisuus. Toisaalta turpeen poltto tuottaa päästöjä, joten sen roolia energiantuotannossa pohditaan paljon. Suomessa kehitetään jatkuvasti uusia tapoja korvata turve ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla.
Lisätietoa energiaturpeesta löytyy tästä artikkelista.
Kasvualustana
Turvetta käytetään paljon puutarhataloudessa ja kasvihuoneissa. Turve on suosittu materiaali kasvien kasvualustana, koska se imee hyvin vettä, sitoo ravinteita ja antaa juurille tasaisen kasvualustan.
Kotipuutarhurit sekä ammattiviljelijät käyttävät sitä taimien, vihannesten ja kukkien kasvatuksessa. Turve vähentää kasvitautien ja tuholaisten riskiä, sillä se on luonnostaan puhdasta eikä sisällä rikkaruohoja.
Monesti turpeeseen sekoitetaan muuta multaa tai lannoitteita kasvun tueksi. Turve sopii myös erikoiskasveille, jotka tarvitsevat tasaista kosteutta ja happamuutta. Tämän vuoksi se on tärkeä osa suomalaista ruoantuotantoa.
Lisätietoja turpeen käytöstä kasvualustana löytyy Bioenergia ry sivuilta.
Turve eläinten kuivikkeena
Eläintiloilla turve on suosittu kuivikeaine. Sitä käytetään erityisesti nauta- ja hevostiloilla lantapatjojen kuivaamiseen sekä hajuhaittojen ja kosteuden vähentämiseen. Turve imee tehokkaasti kosteutta ja pitää eläinten elinympäristön kuivempana kuin monet muut kuivikkeet.
Kuivikkeena käytettynä turve myös sitoo hajuja. Tämä tekee eläinsuojista miellyttävämpiä sekä eläimille että ihmisille. Turve on riittoisaa ja helppoa levittää karsinoihin ja makuualustoihin.
Lisäksi eläinten kuivikkeena käytetty turve parantaa lannan käsittelyä ja kompostoituu nopeasti. Eläintiloilla turpeen merkitys on suuri, sillä se helpottaa arkea ja tukee eläinten terveyttä. Voit lukea lisää turpeen käytöstä kuivikkeena tästä artikkelista.
Turpeen käyttö hyvinvoinnissa
Turvetta käytetään myös ihmisten hyvinvoinnin hoidoissa. Turvehoitoja tehdään esimerkiksi kylpylöissä ja fysioterapiassa. Hoitoturve levitetään iholle kylmänä tai lämpimänä.
Turvehoitojen uskotaan rentouttavan lihaksia ja parantavan verenkiertoa. Sitä käytetään erilaisiin iho-ongelmiin, nivelkipuihin ja rentoutukseen. Turpeessa on paljon luonnon aineita, jotka voivat tehdä ihosta pehmeämmän.
Turvetta käytetään myös erilaisissa naamioissa ja kylvyissä. Turvehoito ei sovi kaikille, esimerkiksi raskaana oleville tai ihmisille, joilla on vakavia sairauksia, joten sopivuus on hyvä varmistaa ammattilaiselta.
Sivulla Vapokuivikkeet.fi löytyy tietoa turpeen hyvinvointikäytöstä.
Turpeen vaikutukset ympäristöön
Turve vaikuttaa sekä ilmastoon että vesistöihin monella tavalla. Sen käyttö ja nosto vaikuttavat esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen.
Turpeen merkitys hiilivarastona
Turve toimii suurena hiilivarastona, koska suot sitovat kasvien yhteyttämisessä syntynyttä hiiltä itseensä tuhansien vuosien ajan. Kun turve pysyy maassa ja on kosteaa, hiili ei pääse ilmaan. Jos suota kuivatetaan tai turvetta nostetaan, suuri osa kerätystä hiilestä vapautuu ilmakehään.
Turpeen poltto energiaksi vapauttaa varastoitunutta hiiltä nopeasti. Suomessa turpeenpoltto aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna moniin muihin energianlähteisiin. Esimerkiksi turpeen energiakäyttö tuottaa noin 12 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä WWF mukaan.
Tärkeimpiä vaikutuksia:
- Vähentynyt hiilen varastointi
- Lisääntyneet päästöt
- Muutos luonnon hiilen kierrossa
Turpeen nosto ja vesistöt
Turpeen nosto vaatii usein soiden ojittamista ja kuivattamista, mikä vaikuttaa alueen hydrologiaan. Kun vettä johdetaan pois soista, humusta ja ravinteita valuu helposti ympäröiviin vesistöihin. Tämä voi johtaa vesistöjen rehevöitymiseen ja veden laadun heikkenemiseen.
Turpeen nostosta vapautuvat kiintoaineet ja ravinteet voivat edistää levien kasvua järvissä ja joissa. Vesitase muuttuu ja pohjavesien taso saattaa laskea. Myös pienetkin muutokset voivat vaikuttaa kaloihin, lintuihin ja muuhun vesiluontoon. Lisätietoa turpeen vesistövaikutuksista löytyy Bioenergia ry sivuilta.
Keskeiset ympäristövaikutukset:
- Ravinnekuormitus ja rehevöityminen
- Pohjaveden tasojen muutokset
- Vesiluonnon monimuotoisuuden väheneminen