Selvitys: Turvetuotannon vesistöpäästöt pienentyneet edelleen
Turvetuotannon vesienkäsittelyn tehostamistoimien avulla on yhä edelleen saatu pienennettyä vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Perustason vesienkäsittelyä (laskeutusallas ja virtaamansäätö) on täydennetty pintavalutus-, kasvillisuuskenttien tai kosteikkojen avulla. Kesän rankkasateista tai lumen sulamisvesistä johtuvien virtaamahuippujen aikainen vesimäärän lisääntyminen ei heikennä vesienkäsittelyn puhdistustehokkuutta. Tiedot perustuvat Pöyry Finland Oy:n selvitykseen, joka on tehty vuosien 2011–2015 velvoitetarkkailuaineiston pohjalta.
Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys päivittää ja laajentaa aiempia ominaiskuormitusselvityksiä. Sen osana tarkasteltiin erikseen virtaamahuippujen (ylivirtaamatilanteiden) veden laatua ja kuormitusta, joka valmistuu helmikuun 2017 aikana Virtaamaselvityksessä.
Pöyryn ominaiskuormitusselvityksen aineistona käytettiin turvetuottajien kattavaa tarkkailuaineistoa (25632 vesinäytettä) erityyppisen vesienkäsittelyn piirissä olevilta tuotantoalueilta koko Suomesta vuosilta 2011–2015.
Keskeiset tulokset
Valumaveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet sekä ominaiskuormitukset ovat nykyaikaisilla pintavalutuskentällisillä turvetuotantoalueilla selvästi pienemmät kuin pelkän perustason vesienkäsittelyn (laskeutusallas ja virtaamansäätö) varassa olevilla alueilla. Turvetuotannon valumavesien puhdistaminen pelkän perustason vesienkäsittelyn avulla on väistynyt ja siirtyy lopuillakin kohteilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi lähivuosina. Vesienkäsittelyn tehostaminen pintavalutus-, kasvillisuuskenttien tai kosteikkojen avulla minimoi alapuolisiin vesistöihin kohdistuvan kuormituksen. Kasvillisuuskenttä on tasainen alue, jolle kylvetään yleisesti ruokohelpi. Lähtevän veden laadun suhteen pintavalutuskenttien ja kasvillisuuskenttien välillä ei havaittu suuria eroja.
Turvetuotantoalueiden kuormituksen tarkkailu
Turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää eli kuormitusta tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti ottamalla vesinäytteitä säännönmukaisesti mittakaivosta tai mittapadosta ja mittaamalla virtaamaa. Kuormitus muodostuu vesimäärän ja ainepitoisuuden tulona. Ominaiskuormituksella tarkoitetaan tietyn vesienkäsittelyn piirissä olevilta tuotantoalueilta keskimäärin lähtevää vuosikuormitusta suhteessa alueen pinta-alaan (kiloa hehtaarilta vuodessa).