Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025 jokainen yksittäinen kuukausi oli Suomessa keskimääräistä lämpimämpi – tämä oli maan koko säähavaintohistorian lämpimin yhtäjaksoinen 12 kuukauden jakso. Tämä ei ole yksittäinen kuriositeetti, vaan osa laajempaa, hyvin dokumentoitua kehityssuuntaa: ilmastonmuutos etenee Suomessa nopeasti, mutta sen vaikutukset eivät jakaudu maan sisällä tasaisesti, ja tuore tutkimus vuodelta 2026 antaa tästä aiempaa tarkemman kuvan.
Uusi työkalu tekee alueellisesta ilmastotiedosta tarkempaa
Ilmatieteen laitos on kehittänyt TAPSI-hankkeessa (Tarkempaa alueellista palvelua Suomen ilmastosta) uusia palveluita, jotka tarjoavat aiempaa huomattavasti tarkempaa ja paikallisempaa ilmastotietoa. Aiemmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia on usein käsitelty koko Suomen tasolla yhtenä kokonaisuutena, mikä on peittänyt alleen merkittäviä alueellisia eroja. Uusi karttatyökalu mahdollistaa ilmaston ennustetun kehityksen tarkastelun maakuntatasolla yhtenäisellä tavalla, mikä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle, kunnalliselle suunnittelulle ja infrastruktuurin sopeuttamiselle – aloille, joissa yhden yhtenäisen koko-maan-luvun sijaan tarvitaan tietoa siitä, miten muutos näkyy juuri omalla alueella.
Tämä alueellinen eriytyminen näkyy konkreettisesti myös lumipeitteen kehityksessä. Ilmatieteen laitoksen mallinnusten mukaan lumen määrä vähenee ja lumipeitteinen aika lyhenee Suomessa kuluvalla vuosisadalla, mutta muutokset ovat selvästi suurempia Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa. Tämä ero on merkittävä esimerkiksi matkailualalle ja vesivoimatuotannon suunnittelulle, joiden kannattaa varautua hyvin erilaisiin olosuhteisiin riippuen siitä, missä päin maata toiminta sijaitsee.
Talouden näkökulma yllättää: vihreä siirtymä vaikuttaa enemmän kuin ilmastonmuutos itse
Yksi vuoden 2026 kiinnostavimmista tutkimustuloksista tulee talouden puolelta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi tuoreen selvityksen, jonka mukaan ilmastonmuutoksen suorat talousvaikutukset koko kansantalouteen ja julkiseen talouteen ovat todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Suomessa vähäisemmät kuin monissa muissa maissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi selviäisi ilman vaikutuksia – tutkimusjohtaja Tero Kuusen mukaan lähivuosikymmeninä juuri vihreän siirtymän vaikutukset ovat Suomen talouden kannalta merkittävämpiä kuin ennakoitavissa oleva ilmastonmuutos itsessään, kunhan maapallon lämpeneminen pysyy kohtuullisissa rajoissa ilmastotoimien tukemana.
Tällä on kaksi käytännön seurausta. Ensinnäkin Suomen talouden on varauduttava heijastevaikutuksiin muista maista – esimerkiksi silloin, kun vientimaiden talouskasvu hidastuu ilmastonmuutoksen suorien vaikutusten vuoksi. Toisaalta Suomi voi myös hyötyä tilanteesta: kun maan suhteellinen asema paranee muihin, ilmastonmuutoksesta rajummin kärsiviin talouksiin verrattuna, se voi houkutella kansainvälisiä investointeja. Aiemmin tällä sivustolla käsitelty periaate – että sääntelypolitiikka muokkaa toimialan taloudellista tulevaisuutta usein enemmän kuin markkinat itsessään – pätee tässäkin: se, millaista vihreän siirtymän politiikkaa Suomessa ja EU:ssa lopulta ajetaan, ratkaisee enemmän kuin ilmastonmuutoksen suora vaikutus.
Mitä tämä tarkoittaa luonnonvara-aloille käytännössä
Alueellisesti tarkentuva ilmastotieto ja vihreän siirtymän talousvaikutusten parempi ymmärrys eivät ole vain akateemista kiinnostavuutta – ne vaikuttavat suoraan siihen, miten esimerkiksi turvetuotannon kaltaiset luonnonvara-alat suunnittelevat tulevaisuuttaan. Kun alueelliset ilmastoerot tarkentuvat, myös esimerkiksi turvesoiden ennallistamispäätöksiä tai uusien tuotantoalueiden ympäristövaikutusten arviointia voidaan tehdä aiempaa täsmällisemmällä tiedolla siitä, miten juuri kyseisen alueen olosuhteet kehittyvät. Tämä on osa laajempaa muutosta, jossa ympäristöpäätöksenteko siirtyy koko-maan-tason yleistyksistä kohti alueellisesti eriytynyttä, dataan perustuvaa suunnittelua.
Miksi epätasainen eteneminen on itsessään tärkeä havainto
Yksi TAPSI-hankkeen keskeisimmistä viesteistä on se, että “ilmastonmuutos” ei ole Suomessa yksi yhtenäinen ilmiö, vaan kokoelma erilaisia, alueellisesti vaihtelevia muutoksia. Tämä on tärkeä huomata myös julkisessa keskustelussa, jossa ilmastonmuutoksesta puhutaan usein yhtenä kansallisena kokonaisuutena. Todellisuudessa esimerkiksi Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen sopeutumistarpeet voivat erota merkittävästi toisistaan, mikä tarkoittaa, että myös politiikkatoimien ja investointien pitäisi todennäköisesti olla nykyistä alueellisesti kohdennetumpia.
Yhteenveto
Vuoden 2026 tutkimus piirtää Suomen ilmastonmuutoksesta kuvan, joka on sekä huolestuttavampi että monimutkaisempi kuin yksinkertainen “lämpötila nousee” -kertomus. Lämpöennätykset ovat todellisia ja dokumentoituja, mutta niiden vaikutukset vaihtelevat huomattavasti alueittain, ja taloudellisesti Suomen oma politiikkavalinta vihreän siirtymän toteuttamistavasta saattaa lopulta ratkaista enemmän kuin ilmastonmuutos itsessään. Tämä yhdistelmä – tarkentuva luonnontieteellinen data ja yllättävä taloustutkimus – on juuri sitä tietoa, jonka varaan sekä yksittäisten toimialojen että laajemman ympäristöpolitiikan pitäisi lähivuosina rakentua.
