Kun politiikka määrää toimialan kohtalon: turpeen opetus muille säädellyille aloille

Harvassa Suomen toimialassa näkyy yhtä selvästi, miten nopeasti julkinen politiikka voi muuttaa koko toimialan rakennetta kuin turpeessa. Energiaturpeen tuotanto oli vielä vuonna 2018 noin 22,2 miljoonaa kuutiometriä; vuoteen 2025 mennessä luku oli pudonnut noin 6,5 miljoonaan kuutiometriin. Kyse ei ole markkinoiden luonnollisesta kehityksestä, vaan suoraan mitattavissa olevasta seurauksesta kahdesta poliittisesta päätöksestä: EU:n päästökaupan päästöoikeuden hinnan noususta noin viidestä eurosta yli 30 euroon hiilidioksiditonnilta, ja kotimaisen turpeveron kaksinkertaistumisesta samaan aikaan.

Kun sääntely muuttaa toimialan nopeammin kuin markkina itse

Turpeen tapaus on opettavainen esimerkki laajemmastakin ilmiöstä: säädellyillä toimialoilla yksittäinen poliittinen päätös voi muuttaa koko sektorin taloudellisen logiikan huomattavasti nopeammin kuin mikä tahansa markkinaehtoinen kehitys. Turvetuotanto on ollut erityisen tärkeä työllistäjä maaseutualueilla, joilla vaihtoehtoisia työpaikkoja on ollut vähän – tuotannon nopea alasajo on siksi herättänyt myös voimakasta poliittista vastustusta, kansalaisaloitteita ja alueellista huolta, vaikka toimenpiteiden ilmastoperusteet ovatkin olleet selkeät.

Toinen esimerkki samasta ilmiöstä, eri suuntaan

Samantyyppinen, joskin päinvastaiseen suuntaan kulkeva rakennemuutos on käynnissä parhaillaan toisella, aivan erilaisella toimialalla: Suomen rahapelimarkkinalla. Veikkauksen vuosikymmenten yksinoikeus verkkovedonlyöntiin ja -kasinopeleihin puretaan asteittain, ja luvanvarainen, kilpailtu markkina on tarkoitus avata heinäkuussa 2027. Siinä missä turpeen kohdalla politiikka on kiristänyt sääntelyä ja ajanut toimialaa alas, rahapelimarkkinalla politiikka on tekemässä päinvastaista – avaamassa markkinan uusille toimijoille, jotka ovat aiemmin toimineet vain muiden EU-maiden lisensseillä. Speedz on yksi esimerkki tämän murroksen myötä esiin nousseesta uudemmasta toimijasta, joka on rakentanut palvelunsa juuri tätä muuttuvaa sääntely-ympäristöä silmällä pitäen.

Miksi molemmat tapaukset kannattaa tuntea

Kummassakin tapauksessa – olipa kyse turpeesta tai rahapeleistä – toimialan tulevaisuus ei ratkea pelkästään kysynnän tai teknologian kehityksellä, vaan lopulta poliittisilla päätöksillä, jotka voivat muuttaa koko toimialan taloudellisen aseman muutamassa vuodessa. Turpeen tapauksessa tämä on näkynyt tuotannon romahduksena ja työpaikkojen katoamisena erityisesti alueilla, joilla vaihtoehtoja on vähän. Rahapelimarkkinalla vaikutus on toistaiseksi ollut päinvastainen: uusia toimijoita on tullut markkinoille sitä mukaa, kun sääntely-ympäristö on selkiytynyt.

Mitä turpeen tulevaisuudesta tiedetään

Bioenergia ry:n selvitysten mukaan energiaturpeen tuotanto on vakiintunut viime vuosina noin kuuteen miljoonaan kuutiometriin, mutta pidemmällä aikavälillä tuotantopinta-alojen supistuminen tekee nykyisenkin tason ylläpitämisestä yhä vaikeampaa. Turvetuotannon suora työllisyysvaikutus on tällä hetkellä hieman yli 2000 henkilötyövuotta Suomessa, ja tämä luku on ennusteiden mukaan laskemassa edelleen sitä mukaa kun tuotanto vähenee.

Yhteenveto

Turpeen ja rahapelien tapaukset eivät liity toisiinsa tuotteina, mutta ne kertovat samasta laajemmasta ilmiöstä: Suomessa – kuten muuallakin EU:ssa – yksittäiset sääntelypäätökset voivat muokata kokonaisten toimialojen taloudellista tulevaisuutta huomattavasti nopeammin ja voimakkaammin kuin markkinat itsessään koskaan tekisivät. Kumpikin esimerkki on hyvä muistutus siitä, että toimialan tulevaisuutta ennakoidessa kannattaa katsoa yhtä paljon lainsäädäntöä kuin kysyntäkäyriä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *