Kasvit + vesi – happi = turve

Turve syntyy kuolleista kasvien osista, jotka eivät kosteassa maaperässä hajoa hapen puutteessa. Hiilidioksidin ominaispäästökertoimen vuoksi turvetta ei kohdella uusiutuvana energiana. Turvetuotannossa ollut suo voidaan kuitenkin soistaa uudelleen, jolloin samaan paikkaan kasvaa jälleen turvetta. Tällaista uusiutumista ei tapahdu fossiilisille energianlähteille.

Turvetta syntyy kuolleista kasvien osista maatumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan veden vuoksi kasvit eivät hajoa kunnolla ja näin syntyy kasvava turvekerros. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC luokittelee turpeen fossiilisten polttoaineiden ja biomassojen väliin omaksi luokakseen määritellessään hiilidioksidin ominaispäästökertoimia. Turvetta ei siten kohdella uusiutuvana energiana. Turpeen nykyinen käyttö ja uuden suobiomassan muodostuminen on Suomessa kuitenkin tasapainossa (Mäkilä 2011). Käytetty turvesuo voidaan soistaa uudelleen samaan paikkaan kasvamaan turvetta. Tällaista uusiutumista ei tapahdu fossiilisille, maamassojen peittämille kivihiilikerrostumille tai öljyesiintymille. http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/3-2011/turve.pdf.

Turvekerros kasvaa ja hajoaa jatkuvasti

Luonnonvarakeskuksen mukaan uutta sammalbiomassaa voi muodostua turvetuotannosta vapautuneelle suonpohjalle noin 2,5–4,5 tonnia/ha vuosittain (Silvan 2010). Tämä vastaa hyväkasvuisen metsän hiilensidontaa. Uuden biomassan kasvunopeus ja hiilen kertymä suonpohjalla on moninkertainen verrattuna vanhoihin soihin.

Suon koko turvekerros on jatkuvasti muutostilassa ja vuorovaikutuksessa ilmakehän kanssa toisin kuin kiviihiili- ja öljyesiintymät. Turvekerrostuma kasvaa koko ajan paksuutta eli sitoo hiiltä, mutta toisaalta kerrostuma myös hajoaa syvemmältä vapauttaen metaania ilmakehään.

Tuotantokelpoinen turvemaa on puolittunut

Geologian tutkimuslaitos on arvioinut Suomen teknisesti käyttökelpoiseksi suoalaksi 1,2 milj. ha ja turvemääräksi 29,6 mrd suo-m3. Turvevarojen energiasisältö on 12 800 TWh.  Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjausten ja 2014 ympäristönsuojelulain voimaantulon jälkeen turvetuotantokelpoinen turvemaa-ala on kuitenkin puolittunut noin 0,6 milj. hehtaariin, mikä on noin 7 % turvemaiden kokonaispinta-alasta (9,08 milj. ha). Energiaturvetta näissä turvemaissa on noin 12 mrd suo-m3 ja kasvu- ja ympäristöturpeiksi soveltuvaa vaaleaa rahkaturvetta noin 3 mrd suo-m3.

Turve on monipuolinen ja arvokas raaka-aine moniin tarkoituksiin. Suomessa turvetta on toistaiseksi käytetty enimmäkseen energiaksi, mutta sopivia turvelaatuja voidaan käyttää kuivikkeina, kasvualustoina ja maanparannukseen. Turpeesta voidaan edelleen jalostaa korkean arvonlisän tuotteita esimerkiksi ekologisia rakennusmateriaaleja, öljynpoistoturpeita tai käyttää teknisen hiilen ja komposiittien raaka-aineina.

Lisätietoja: turveinfo@bioenergia.fi